Tämän päiväisessä asussa ei periaatteessa ole mitään vikaa, mutta pielessä se on silti.Näytän ihan kivalta, samalta kuin tuhannet kolmekymppiset perheenäidit jotka jonottaa perjantai-iltapäivisin Prisman kassalla.
Caprit ovat surkea kompromissi: eivät shortsit, eivät kunnon housut. Hajuttomat, mauttomat, eivät ärsytä ketään, ovat kätevät jos ei ole ihan varma että onko siellä nyt lämmintä vai ei. Näin pukeutunut nainen luistelee läpi mistä tahansa tilanteesta eikä taatusti jää kenenkään mieleen. Toppi saa minut näyttämään pötkömmältä kuin olenkaan ja hävittää kaiken energian. Se huutaa - ei, huomattaa ystävällisesti: ei seksiä kiitos, olen perheenäiti.
Silläkin uhalla että kuulostan snobilta, sanon: nämä vetimet häipyy nyt. Minussa on enemmän asennetta.
3 comments:
Allekirjoitan huomiosi, ihan kivaan kolmikymppisen perheenäidin lookiin lipsahtaa helposti tällainen menevä kaupunkilaisikäneitokin ;) (Näitä kutsutaan myös meilläpäin kolmekymppisen peruskoulunopettajan univormuksi, mikäli setti on hankittu Espritistä... Vaikka koulumaailma on yksi huikaisevan työurani areenoita edelleen, niin ei tätä enää mulle!)
Itselle tulee parempi mieli, kun laittaa enempi eforttia peliin, kauppareissullekin.
Niin ja ps. Mä en ole yhtään hippi, ainakaan tyyliltäni, ja rakastan reggaee! Nykyään, kun olen antanut siihen itselleni luvan.
Woaah, open koulupuku :D
Pieni vaivannäkö tosiaan piristää,varsinkin kun se kauppareissu saattaa joskus olla se viikon sosiaalisin tapahtuma :/
Onneksi nyt kesäaikaan on näitä ulkoilmamusamahdollisuuksia, niin pääsee päiväsaikaan lapset kainalossa vipattamaan isovarvasta!
Siis ihana huomata että joku muukin pähkäilee näiden samojen asioiden kanssa. Täälläkin on tyylin päivitys menossa ja kyllä lapsukaisiakin löytyy, joten hyvin on samat kuviot :) Kiitos tästä blogista jään varmaan seurailemaan.
-kanelisokeri-
Post a Comment