Äitirealismia

Tämän päivän asusta ei sen enempää, kuin että päivä huipentui parvekkeella Kidin housut päässä esittämääni merihirviöön...

jepjep, tämän pienten lasten äidin homma asettaa vaatteille ihan tiettyjä vaatimuksia, joista tärkein on tietysti pesunkestävyys. Vauvanhoito on pahimmillaan erilaisten niin omasta kuin vauvankin kehosta suihkuavien, ryöppyävien, tihkuvien ja pursuavien eritteiden siivoamista, joten arat kuidut ja kuivapesua vaativat vaatteet on parempi unohtaa. Kidi taas on oho-iässä, jolloin melkein päivittäin sattuu jonkun sortin sotkuinen vahinko, maitolasista sormiväreihin. Kidin bravuuri on ihana sydämellinen halaus, jonka yhteydessä on kätevä pyyhkiä nenä äidin olkapäähän :P Koska nukkumiseen, lojumiseen, surffailuun ynnä muuhun ei jää hirveästi aikaa, kaikki ylimääräiset kotityöt on karsittu pois. Silitysrauta on siis tungettu perimmäiseen kaappiin. Mikään hillitöntä ylläpitoa tai varomista vaativa vaate tai asuste ei siis nyt pääse käyttöön. Pesukone pyörii joka päivä ja näyttää siltä että minun vaatteitani menee pyykkiin ihan samaa tahtia kuin Kidin ja Minin.

Koska toimin jälleen kävelevänä meijerinä, ja vauvan nälkä voi yllättää milloin vain, missä vain, kaikkien yläosien on oltava easy access -tyyppistä mallia. Tissi pitäisi saada esiin ilman että tarvitsee paljastella yhtään enempää kuin on pakko. Lisäksi materiaalin tulisi olla sellaista, että ylipursunut maito ei ihan hirveästinäkyisi. Minulla onkin kolme erityistä (melko tyyristä) imetyspuseroa, jotka toimivat loistavasti, mutta kuka nyt kolmella yläosalla pärjäisi :D Toppi-paita yhdistelmät ovat osoittautuneet toimiviksi, nyt helteillä tietysti ihan pelkät topit. Topeissa on vain oltava riittävän leveät olkaimet, jotta imetysliivit peittyvät kunnolla, ne kun ovat poikkeuksetta melko tai erittäin rumia. Tavallisia liivejä on tässä vaiheessa aivan turha edes kuvitella käyttävänsä.

Kotiäidin päivästä suuri osa kuluu lattialla mönkien, röhnöttäen, sängyllä pötköttäen tai muuten vaan epätyypillisissä asennoissa. Vaatteiden tulee siis olla joustavia ja mukavia. Tiukat lyhyet hameet eivät tule kysymykseen. Lempifarkkuni kuluivat polvista puhki kun niillä oli vietetty niin paljon aikaa legopalikoiden ja hiekkakakkujen rakentelupuuhissa. Mikään liian matalavyötäröinen vaate ei pääse käyttöön, sillä peffani saattaisi pullahtaa ikävästi yli laidan.

Vaikka Saimi ja muut entiset mallit näyttävätkin suosivan hillittömän korkeita korkoja, lähiön leikkipuistoon sellaisilla ei ole asiaa. kenkien tulee olla mukavat, tukevat ja kestävät sekä nopeasti puettavat ja jaloista pois potkaistavat. Kun molemmat ipanat karjuvat toppavaatteissaan, on syytä laittautua aika hemmetin nopeasti itsekin uloslähtövalmiiksi. Sitäpaitsi rattaiden työntäminen korkokengät jalassa tuntuu vähän teennäiseltä.

Pikkulasten huolto vaatii aivan hillittömästi varusteita, ihan tavalliselle kauppareissullekin on syytä ottaa mukaan vaihtovaatekerta, vaippoja, vaipanvaihtoalusta, muovipusseja, kosteuspyyhkeitä, pyyhe, eväitä Kidille, vesipullo, suklaata ja päänsärkylääkettä (äidille), desinfiointiainetta,liivinsuojia, puhtaita harsoja äkillisiä katastrofitilanteita varten ja jokunen lelu. Tämän kaiken kantamiseen tarvitaan tietysti kassi, joten on aika ihanaa että isot laukut ovat vielä muodissa. Vaihtoehtoisesti voi sulloa lasten kamppeet reppuun, piilottaa sen vaunujen tavarakoriin ja kantaa omat tavarat pienessä laukussa, jonka voi sitten kätevästi unohtaa kaupan kassalle, kun yrittää houkutella kolmevuotiasta pois hedelmäpeliautomaatilta.

Omassa huushollissani tärkein vauva-asuste on kantoliina, joita minulla on kuusi erilaista. Liina rajoittaa pukeutumista (en voi laittaa tätä asua koska siihen sopii vain vihreä liina ja se on just pesussa! on tyypillinen kriisi), mutta helpottaa elämää niin paljon että käytän sitä päivittäin. Talvella vauva sullotaan liinoineen päivineen erityisen kantotakin alle, jossa näytän aivan hillittömältä. Onneksi takin alta kurkisteleva vauva on niin söpö että barbapapamaiseen olemukseen ei monikaan tule kiinnittäneeksi sen enempää huomiota. Talvella liinaillessa on ehdottomasti käytettävä liukuesteitä kengissä - kyllä, juuri sellaisia mummomallisia. Hyvästi eleganssi.

Eräs pukeutumista rajoittava realiteetti on tietysti raha. Äitiyspäiväraha on palkkaa pienempi vaikka laskut lisääntyvät, ja kotihoidontuki äitiysloman jälkeen on aivan naurettava. Minulla on onneksi satunnaisia lisätuloja, muttaostokset on silti harkittava tarkkaan.

Onneksi pikkulapsiaikaa ei kestä kovin kauaa - ja onneksi nyt on kesä ja kevyissä kamppeissa helppo liikkua! Toistaiseksi yritän siis pukeutua niin kivasti kuin voin. Äitiys ei ole syy hautautua kotiin vanhoissa verkkareissa, eikä kotiäidinkään tarvitse näyttää samalta kuin kaikki muut hiekkiksen äidit.